Monet opiskelijat kamppailevat kokeiden kanssa, ei siksi, että heiltä puuttuisi älykkyyttä, vaan siksi, että he eivät ole hallitseneet akateemisen lukemisen taitoa . Tässä ei ole kyse tekstien selailusta; Kyse on syvällisestä materiaalista sitoutumisesta ymmärtämisen ja säilyttämisen parantamiseksi, mikä johtaa viime kädessä kokeen suorituskyvyn parantamiseen. Tehokas akateeminen lukeminen edellyttää strategista lähestymistapaa, joka menee pidemmälle kuin pelkkä sanojen purkaminen sivulla. Se vaatii aktiivista sitoutumista, kriittistä ajattelua ja tietoista pyrkimystä yhdistää materiaali olemassa olevaan tietoosi ja koetavoitteisiisi.
Eron ymmärtäminen: iloksi lukeminen vs. akateeminen lukeminen
Lukeminen huvin vuoksi ja akateeminen lukeminen ovat pohjimmiltaan erilaisia toimintoja. Kun luet huvikseen, tavoitteena on yleensä rentoutuminen ja nautinto. Akateeminen lukeminen on kuitenkin määrätietoista ja vaatii tiukempaa lähestymistapaa.
- Reading for Pleasure: Keskittyy viihteeseen, usein passiivista ja vaatii vain vähän analysointia.
- Akateeminen lukeminen: Vaatii aktiivista sitoutumista, kriittistä analysointia ja keskittymistä monimutkaisten käsitteiden ymmärtämiseen.
Onnistunut siirtyminen huvin vuoksi lukemisesta akateemiseen lukemiseen on ratkaisevan tärkeää akateemisen menestyksen kannalta. Tämä siirtymä sisältää erityisten strategioiden ja tekniikoiden kehittämisen ymmärtämisen ja säilyttämisen maksimoimiseksi.
Strategiat tehokkaaseen akateemiseen lukemiseen
Useat strategiat voivat parantaa merkittävästi akateemista lukutaitojasi ja parantaa kokeen suorituskykyäsi. Nämä strategiat keskittyvät aktiiviseen osallistumiseen, kriittiseen ajatteluun ja tehokkaaseen muistiinpanojen tekemiseen.
1. Materiaalin esikatselu
Ennen kuin sukellat tekstiin, käytä jonkin aikaa materiaalin esikatseluun. Tämä antaa sinulle yleiskuvan ja auttaa sinua ennakoimaan sisällön.
- Lue otsikko, tiivistelmä ja johdanto.
- Skannaa otsikot ja alaotsikot.
- Katso mitä tahansa kaavioita, kaavioita tai kaavioita.
Esikatselu auttaa luomaan henkisen kehyksen, mikä helpottaa tietojen ymmärtämistä ja muistamista.
2. Aktiiviset lukutekniikat
Aktiivinen lukeminen edellyttää tekstiin sitoutumista sen passiivisen omaksumisen sijaan. Tämä voidaan saavuttaa eri tekniikoilla.
- Korostaminen ja alleviivaus: Merkitse keskeiset käsitteet, määritelmät ja argumentit.
- Merkinnät: Kirjoita marginaaleihin muistiinpanoja, tiivistä ideoita tai kysy kysymyksiä.
- Kyseenalaistaminen: Haasta kirjoittajan väitteet ja harkitse vaihtoehtoisia näkökulmia.
Aktiivinen lukeminen pitää sinut keskittyneenä ja syventää ymmärrystä.
3. SQ3R-menetelmä
SQ3R-menetelmä on jäsennelty lähestymistapa lukemiseen, joka sisältää viisi vaihetta: kysely, kysymys, lukeminen, lausuminen ja tarkistus.
- Kysely: Esikatsele materiaalia edellä kuvatulla tavalla.
- Kysymys: Muotoile kysymykset otsikoiden ja alaotsikoiden perusteella.
- Lue: Lue teksti aktiivisesti ja etsi vastauksia kysymyksiisi.
- Toista: Tee yhteenveto pääkohdista omin sanoin.
- Tarkista: Palaa materiaaliin vahvistaaksesi ymmärrystäsi.
SQ3R-menetelmä tarjoaa systemaattisen kehyksen tehokkaalle akateemiselle lukemiselle.
4. Mielenkartoitus ja yhteenveto
Ajatuskarttojen tai yhteenvetojen luominen voi auttaa sinua järjestämään ja syntetisoimaan lukemasi tiedot.
- Mind Mapping: Esitä visuaalisesti eri käsitteiden välisiä suhteita.
- Yhteenveto: Tiivistä pääkohdat ytimekkääksi yleiskatsaukseksi.
Nämä tekniikat edistävät syvempää ymmärrystä ja parantavat säilyttämistä.
5. Keskeisten argumenttien ja todisteiden tunnistaminen
Ratkaisevaa akateemisessa lukemisessa on kyky tunnistaa kirjoittajan tärkeimmät väitteet ja niiden tueksi käytetyt todisteet.
- Etsi opinnäytetyölauseita ja aihelauseita.
- Tunnista tukevat todisteet, kuten tutkimustulokset, esimerkit ja tilastot.
- Arvioi todisteiden vahvuus ja pätevyys.
Argumenttien ja todisteiden ymmärtäminen antaa sinun arvioida materiaalia kriittisesti.
Ymmärtämisen ja säilyttämisen parantaminen
Tehokas lukeminen on vain puoli voittoa; sinun on myös säilytettävä tiedot. Useat tekniikat voivat auttaa parantamaan ymmärtämistä ja säilyttämistä.
1. Jatkuva toisto
Ajoittain tapahtuvaan toistoon kuuluu materiaalin tarkastelu kasvavin väliajoin. Tämä tekniikka hyödyntää välilyöntivaikutusta, mikä osoittaa, että tiedot säilyvät paremmin, kun tarkistusistunnot jaetaan erilleen ajan mukaan.
Sen sijaan, että tukkeutuisi, tarkista materiaali pian sen lukemisen jälkeen, sitten uudelleen muutaman päivän kuluttua ja sitten uudelleen viikon tai kahden kuluttua. Tämä auttaa siirtämään tietoa lyhytaikaisesta muistista pitkäaikaiseen muistiin.
2. Yhteyden muodostaminen aikaisempaan tietoon
Yhdistä uudet tiedot siihen, mitä jo tiedät. Tämä auttaa luomaan mielekkäitä yhteyksiä ja tekee materiaalista helpompi muistaa.
Kysy itseltäsi, kuinka uudet tiedot liittyvät olemassa oleviin tietoihisi, henkilökohtaisiin kokemuksiisi tai muihin kursseihin, joita olet suorittanut. Tämä uuden tiedon yhdistäminen olemassa olevaan tietoon vahvistaa ymmärrystäsi ja säilyttämistäsi.
3. Toisten opettaminen
Yksi parhaista tavoista vahvistaa ymmärrystäsi on opettaa materiaali jollekin toiselle. Käsitteiden selittäminen muille pakottaa sinut ajattelemaan tietoa kriittisesti ja tunnistamaan tiedoissasi olevat puutteet.
Etsi opiskelukumppani tai ystävä ja selitä aineisto vuorotellen toisilleen. Tämä aktiivinen palautusprosessi vahvistaa ymmärrystäsi ja auttaa sinua tunnistamaan alueita, joilla tarvitset lisäselvitystä.
4. Useiden aistien käyttäminen
Käytä useita aisteja opiskellessasi. Tämä voi sisältää ääneen lukemisen, visuaalisen apuvälineen luomisen tai materiaalin tallenteiden kuuntelemisen.
Käyttämällä useita aisteja luot aivoihisi useita reittejä tiedolle, mikä tekee siitä todennäköisemmin muistamisen. Kokeile eri tekniikoita löytääksesi sinulle parhaiten sopivan.
Akateemisen lukemisen soveltaminen kokeisiin valmistautumiseen
Akateemisen lukemisen perimmäinen tavoite on parantaa kokeen suorituskykyäsi. Näin voit soveltaa lukutaitojasi kokeen valmisteluun.
1. Kokeeseen liittyvien tietojen tunnistaminen
Keskity lukiessasi tunnistamaan tiedot, jotka todennäköisimmin testataan kokeessa. Tämä sisältää keskeisiä käsitteitä, määritelmiä, teorioita ja esimerkkejä.
Kiinnitä huomiota kurssin oppimistavoitteisiin ja ohjaajan antamiin opinto-oppaisiin. Nämä resurssit voivat auttaa sinua priorisoimaan lukemisesi ja keskittymään tärkeimpiin tietoihin.
2. Tutkimusmuistiinpanojen luominen
Käytä lukumuistiinpanojasi tiiviiden opiskelumuistiinpanojen luomiseen, jotka voit tarkistaa ennen koetta. Näissä muistiinpanoissa tulee tehdä yhteenveto pääkohdista ja korostaa keskeisiä tietoja.
Järjestä muistiinpanosi sinulle järkevällä tavalla, käyttämällä luettelomerkkejä, ajatuskarttoja tai ääriviivoja. Tavoitteena on luoda resurssi, jota voit tarkastella nopeasti ja helposti.
3. Harjoittelu menneiden papereiden kanssa
Harjoittele vastaamista menneisiin koekysymyksiin testataksesi ymmärryksesi ja tunnistaaksesi alueet, joilla tarvitset lisäarviointia. Tämä auttaa sinua tutustumaan kokeen muotoon ja kysymyksiin, joita todennäköisesti kysytään.
Tarkista vastauksesi huolellisesti ja tunnista tekemäsi virheet. Käytä näitä virheitä mahdollisuutena oppia ja parantaa ymmärrystäsi.
4. Ajanhallinta
Tehokas ajanhallinta on ratkaisevan tärkeää sekä lukemisen että tenttiin valmistautumisen kannalta. Varaa riittävästi aikaa materiaalin lukemiseen ja tarkistamiseen ja suunnittele tenttistrategiasi etukäteen.
Harjoittele vastaamista koekysymyksiin ajoitetuissa olosuhteissa parantaaksesi nopeuttasi ja tarkkuuttasi. Tämä auttaa sinua tuntemaan olosi itsevarmemmaksi ja valmistautuneemmaksi koepäivänä.
Usein kysytyt kysymykset (FAQ)
Mikä on Flesch Reading Ease -pistemäärä ja miksi se on tärkeä?
Flesch Reading Ease -pistemäärä on luettavuustesti, joka arvioi tekstin vaikeutta. Korkeampi pistemäärä tarkoittaa, että tekstiä on helpompi lukea. Se on tärkeä, koska se varmistaa, että kirjoituksesi on laajemman yleisön saatavilla ja että viestisi on selkeä ja ytimekäs.
Kuinka voin parantaa lukunopeuttani tinkimättä ymmärtämisestä?
Harjoittele aktiivisia lukutekniikoita, kuten materiaalin esikatselua, keskittymistä tärkeimpiin argumentteihin ja subvokalisoinnin välttämistä (ääneen lukeminen päässäsi). Lisää asteittain lukunopeuttasi samalla kun tarkkailet ymmärtämistäsi. Pikalukukurssit tai -sovellukset voivat myös olla hyödyllisiä.
Mitä minun pitäisi tehdä, jos en ymmärrä käsitettä lukiessani?
Yritä lukea kohta uudelleen, ottaa yhteyttä muihin lähteisiin tai pyytää apua luokkatoverilta tai opettajalta. Jaa käsite pienempiin osiin ja keskity ymmärtämään jokainen osa erikseen. Käytä online-resursseja, kuten videoita tai opetusohjelmia, täydentämään lukemistasi.
Kuinka usein minun tulee tarkistaa muistiinpanot lukemisen jälkeen?
Tarkista muistiinpanosi pian lukemisen jälkeen, sitten uudelleen muutaman päivän kuluttua ja sitten uudelleen viikon tai kahden kuluttua. Tämä väliaikainen toisto auttaa vahvistamaan ymmärrystäsi ja siirtämään tietoa lyhytaikaisesta muistista pitkäaikaiseen muistiin. Säännölliset tarkistusistunnot ovat tehokkaampia kuin tukahduttaminen.
Onko parempi lukea paperilla vai digitaalisesti?
Paras muoto riippuu henkilökohtaisista mieltymyksistäsi ja oppimistyylistäsi. Toisten ihmisten on helpompi keskittyä paperiin, kun taas toiset pitävät digitaalisen lukemisen mukavuudesta. Kokeile molempia muotoja nähdäksesi, mikä sopii sinulle parhaiten. Harkitse tekijöitä, kuten silmien rasitusta, häiriötekijöitä ja kykyä merkitä tekstiä.
